Täältä tulee Kisbe! 23.3-6.10.2015
"If tears could build a stairway and memories a lane. I walk right up to heaven and bring you home again ♥
Mitä tähän sanois. Kisbe oli hieno koiran alku. Etenkin se oli mammanpoika. Se ei koskaan kaihtanut näyttää rakkauttaan, ei tarvinnut kuin vilkaista tota piäntä niin tuli parempi olo. Kuin pilvet olisivat väistyneet auringon tieltä.
En olis toivonut tämmöistä loppua, en näin aikaisin halunnut luopua siitä kaikkein rakkaimmasta. Ensimäisestä omasta koirasta. Nähtävästi joskus elämä ottaa enemmän kuin antaa. Nyt se päätti vaan potkimisen sijaista, murskata mun sydämen. En toivois kenellekkään käyvän näin kuin meille kävi.
Kisbelle todettiin 3.10 lonkka dysplasia, se oli edeltävät viikot ontunut satunnaisesti. Mutta viimeisellä viikolla ei enää päässyt rappuja ylös, eikä nousemaan kunnolla lattialta, myös juoksemisella lähti välillä lonkka sijoiltaan.
Se oli urhea loppuun asti, Kisbe ei ikinä näyttänyt kipuaan mulle. Se juoksi, piti hauskaa vaikka meno oli aika kolmi jalkaista. Sitä sattui, muttei halunnut mun huolehtivan siitä. Lopulta oli pakko tehdä se raskain päätös.
Päästää irti...
En olis toivonut tämmöistä loppua, en näin aikaisin halunnut luopua siitä kaikkein rakkaimmasta. Ensimäisestä omasta koirasta. Nähtävästi joskus elämä ottaa enemmän kuin antaa. Nyt se päätti vaan potkimisen sijaista, murskata mun sydämen. En toivois kenellekkään käyvän näin kuin meille kävi.
Kisbelle todettiin 3.10 lonkka dysplasia, se oli edeltävät viikot ontunut satunnaisesti. Mutta viimeisellä viikolla ei enää päässyt rappuja ylös, eikä nousemaan kunnolla lattialta, myös juoksemisella lähti välillä lonkka sijoiltaan.
Se oli urhea loppuun asti, Kisbe ei ikinä näyttänyt kipuaan mulle. Se juoksi, piti hauskaa vaikka meno oli aika kolmi jalkaista. Sitä sattui, muttei halunnut mun huolehtivan siitä. Lopulta oli pakko tehdä se raskain päätös.
Päästää irti...
